Nyt on pidetty ihan oikeeasti lomaa tästä blogin kirjoittelusta. Täytyyhän nyt pullankin saada laiskotella ihan rauhassa... : )
Joulu oli ja meni. Olin Rapen ja Minnan luona yökylässä ja aattoaamuna mentiin sitten koko porukka "mummolaan" joulun viettoon. Söin hyvin, sain lahjoja ja autoin kaikkia muitakin avaamaan lahjoja. Olivat turhan hitaita ja se on mun mielipuuhaa. Sitä paperisilppua tulikin sitten ihan kiitettävästi.. Rapen lahjoihin minä en mennyt, ajattelin sen selviävän niistä ihan itse. Ja niinhän se teki.
Vuoden vaihde meni ihan rauhallisesti. Eka olin "mummolassa" ja kun Rape ja Minna tulivat pupumetsältä pääsin taas niiden luo kyläileen ja taas sain olla siellä yötä. Rape vaan oli vähän väsynyt kun oli aamun loikkinut ympäri pusikoita. ( Kyllä minäkin olisin tykännyt siellä juosta ja loikkia, mutta väittävät ettei se jänismetsästys ole ranskisten puuhaa. Ja pyh, sanon minä!)
 Illalla sitten kuului ulkoa kauhea pauke ja räiske kun ihmiset ampuivat raketteja. Minua ne eivät kiinnosta pätkääkään, vaan piti sen beaglen rötkylän niillekkin vähän haukkua. Ilta siinä meni torkkuessa Minnan vieressä sohvalla ja koko ajan mielessä pyöri, etteikö tässä talossa saa mitään iltapalaa. Mun on aina ihan  pakko saada edes vähän evästä ennen ku menen oikeasti nukkumaan. Ei kai se unikaan tule jos ei syö.  Lopulta sitten keittiöstä alkoi kuulumaan kolinaa ja rapinaa, ihan ku nakkipakettia avattais.. ja oikeinhan minä kuulin, hoitotäiti rupes keittämään nakkeja. Ai että ne tuoksuivat hyvälle, Rapen kanssa kilpaa kuolattiin ja taidettiin me vähän kerjätäkkin niitä.  No, maltettiin kai me sen verran nätisti olla että saatiin sitten molemmat yhdet keitetyt nakit. Ois kai mun mahaan mahtunu enempiki, mut ei tippunu vaikka kuinka piipasin jääkaapin edessä. Välillä tympäisee, kun ei anneta syödä nakkeja niin paljon ku mahaan mahtuu. Rape vaan meni takas nukkumaan eikä ollu yhtään mun kaverina kerjäämässä lisää nakkeja. Sitte oltais voitu saadakki lisää, Rape ku on sellanen Minnan lellivauva. Mä oon välillä tosi mustis ku  pitäis muaki hoitaa vähintään yhtä paljo.
No, pääsin kuitenki yöksi sitten niiden viereen. Änkesin sinne sänkyyn ja tuuppasin tätiä kuonolla naamaan et "päästäs meikäpoikaki sinne peiton alle". Siellä me Rapen kanssa sulassa sovussa sitten nukuttiin Minnan vieressä pitkät unet. Ja aamulla olikin virtaa ku pienessä pitäjässä. Pitihän meidän pikku aamupainit sitten ottaa ennen kuin lähdettiin ulkoilemaan..