Nyt on pidetty ihan oikeeasti lomaa tästä blogin kirjoittelusta. Täytyyhän nyt pullankin saada laiskotella ihan rauhassa... : )
Joulu oli ja meni. Olin Rapen ja Minnan luona yökylässä ja aattoaamuna
mentiin sitten koko porukka "mummolaan" joulun viettoon. Söin hyvin,
sain lahjoja ja autoin kaikkia muitakin avaamaan lahjoja. Olivat turhan
hitaita ja se on mun mielipuuhaa. Sitä paperisilppua tulikin sitten
ihan kiitettävästi.. Rapen lahjoihin minä en mennyt, ajattelin sen
selviävän niistä ihan itse. Ja niinhän se teki.
Vuoden vaihde meni ihan rauhallisesti. Eka olin "mummolassa" ja kun
Rape ja Minna tulivat pupumetsältä pääsin taas niiden luo kyläileen ja
taas sain olla siellä yötä. Rape vaan oli vähän väsynyt kun oli aamun
loikkinut ympäri pusikoita. ( Kyllä minäkin olisin tykännyt siellä
juosta ja loikkia, mutta väittävät ettei se jänismetsästys ole
ranskisten puuhaa. Ja pyh, sanon minä!)
Illalla sitten kuului ulkoa kauhea pauke ja räiske kun ihmiset
ampuivat raketteja. Minua ne eivät kiinnosta pätkääkään, vaan piti sen
beaglen rötkylän niillekkin vähän haukkua. Ilta siinä meni torkkuessa
Minnan vieressä sohvalla ja koko ajan mielessä pyöri, etteikö tässä
talossa saa mitään iltapalaa. Mun on aina ihan pakko saada edes
vähän evästä ennen ku menen oikeasti nukkumaan. Ei kai se unikaan tule
jos ei syö. Lopulta sitten keittiöstä alkoi kuulumaan kolinaa ja
rapinaa, ihan ku nakkipakettia avattais.. ja oikeinhan minä kuulin,
hoitotäiti rupes keittämään nakkeja. Ai että ne tuoksuivat hyvälle,
Rapen kanssa kilpaa kuolattiin ja taidettiin me vähän kerjätäkkin
niitä. No, maltettiin kai me sen verran nätisti olla että saatiin
sitten molemmat yhdet keitetyt nakit. Ois kai mun mahaan mahtunu
enempiki, mut ei tippunu vaikka kuinka piipasin jääkaapin edessä.
Välillä tympäisee, kun ei anneta syödä nakkeja niin paljon ku mahaan
mahtuu. Rape vaan meni takas nukkumaan eikä ollu yhtään mun kaverina
kerjäämässä lisää nakkeja. Sitte oltais voitu saadakki lisää, Rape ku
on sellanen Minnan lellivauva. Mä oon välillä tosi mustis ku
pitäis muaki hoitaa vähintään yhtä paljo.
No, pääsin kuitenki yöksi sitten niiden viereen. Änkesin sinne sänkyyn
ja tuuppasin tätiä kuonolla naamaan et "päästäs meikäpoikaki sinne
peiton alle". Siellä me Rapen kanssa sulassa sovussa sitten nukuttiin
Minnan vieressä pitkät unet. Ja aamulla olikin virtaa ku pienessä
pitäjässä. Pitihän meidän pikku aamupainit sitten ottaa ennen kuin
lähdettiin ulkoilemaan..
tiistai, 2. tammikuu 2007
Kommentit